Kultaan sijoittava ETF-rahasto on sijoituskultaa parempi valinta

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars (No Ratings Yet)
Loading...

Viime aikoina osakemarkkinat ovat olleet epävakaita, minkä vuoksi monet piensijoittajat ovat poistuneet osakemarkkinoilta.

Osakkeiden sijaan esimerkiksi kulta kiinnostaa monia sijoituskohteena.

Fyysinen jalometalli tuntuu varmalta sijoitukselta, onhan kullan arvo tunnettu vuosituhansien ajan. Pitkään myös rahan arvo sidottiin kultaan.

Siksi kultaa pidetään ikuisena sijoituksena, johon luotetaan.

Kullan arvo on noussut jyrkästi

Syy sijoittajien viimeaikaiseen kiinnostukseen on selvä: kullan maailmanmarkkinahinta on noussut viime vuosina voimakkaasti.

Perinteisesti kulta on nähty sijoittajien turvasatamana, jonne pääoma pakenee epävakaina aikoina. Tämä puolestaan lisää kullan kysyntää, mikä luonnollisesti nostaa kullan hintaa.

Pitkällä aikavälillä kulta tai muut raaka-aineet eivät kuitenkaan tuo sijoitukselle reaalista tuottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kullan hinnannousu vastaa keskimäärin inflaatiota.

Lyhyellä aikavälillä kulta ja hyödykemarkkinat toki voivat tuottaa suuriakin voittoja ja tappioita. Kyse on kuitenkin pelkästään spekulatiivisista sijoituksista.

Sen paremmin kulta kuin vehnäkään ei kasva korkoa pankkisijoitusten tai joukkolainojen tavoin. Ne eivät myöskään maksa sijoittajille osinkoja yritysten tavoin.

Sen vuoksi kulta ei ole riskitön sijoituskohde, vaikka monet sitä sellaisena pitävät. Myös kultaan tehtyihin sijoituksiin liittyy arvon vaihtelua ja siten tappion mahdollisuus.

Siksi en sijoittaisi koko salkkua kultaan, vaan ottaisin huomioon portfolioteorian opetukset salkun hajauttamisen tärkeydestä.

Kaikkein vaikein kultasijoittamiseen liittyvä kysymys kuuluu tietysti: ”Onko juuri nyt oikea aika sijoittaa kultaan?”. Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa vastausta.

Mutta kuinka sitten kultaan kannattaa sijoittaa?

Kultaan sijoittaminen onnistuu monin tavoin

Kulta ja raaka-aineet saattavat toki sopia osaksi hajautettua sijoittajan portfoliota. Silloin portfolio koostuu esimerkiksi osakkeista, omistusasunnosta, pankkitalletuksista, korkorahastoista ja raaka-aineista.

Raaka-aineiden ottaminen osaksi salkkua onnistuu monin tavoin. Osa sijoitustavoista on toki epäkäytännöllisiä esimerkiksi silloin, kun haluat sijoittaa vaikkapa raakaöljyyn tai riisiin: tuskin haluat varastoida talosi kellariin vaikkapa sataa tynnyriä raakaöljyä tai muutamia riisitonneja.

  1. Fyysinen kulta. Ensimmäinen mahdollisuus on sijoittaa fyysiseen kultaan. Tällöin ostat kultaa joko kultarahoina tai vaikkapa kultaharkkoina, jos sinulla on enemmän sijoitusvarallisuutta.
  2. Kultakorut ovat myös varteenotettava tapa sijoittaa kultaan. Tällöin merkittävä osa korun arvosta muodostuu kullan hinnan sijaan designista. Toisaalta koruilla on myös hinnan vaihtelusta riippumatonta käyttöarvoa toisin kuin kultakolikoilla tai -harkoilla.
  3. Kultarahastot. Maailman pörsseissä noteerataan erilaisia raaka-ainerahastoja, jotka joko sijoittavat fyysiseen raaka-aineeseen tai käyttävät raaka-ainejohdannaisia jäljitelläkseen kohde-etuuden (esimerkiksi kullan, kuparin tai vehnän) hinnan vaihteluita. Jos käytät edullista nettipankkia, saattavat nämä rahastot olla ulottuvillasi.
  4. Kultakaivosyhtiöt. Luonnollisesti voit sijoittaa myös yhtiöihin, jotka harjoittavat kaivostoimintaa. Tällöin kullan hinnan vaihtelun lisäksi myös muut tekijät vaikuttavat osakkeen arvoon — et siis saa salkkuusi puhtaasti kullasta muodostuvaa osaa. Toisaalta kaivosyhtiöiden avulla saat salkkuusi helposti laajemmin raaka-aineiden hinnan vaihtelusta riippuvaa varianssia.
  5. Kultajohdannaiset. Jos uskot kullan hinnan nousevan ja sinulla on käytössäsi suuri sijoitusvarallisuus, saattavat futuurimarkkinat tarjota sinulle sijoitusmahdollisuuden. Useimmat piensijoittajat joutuvat kuitenkin tyytymään kultarahastoihin niiden pienempien transaktiokustannusten vuoksi.

Suomessakin on monia yrityksiä, joiden kautta voit hankkia sijoituskultaa tai sijoitushopeaa. Sijoituskullan osto- ja myyntihintojen välinen erotus on suuri, minkä vuoksi kultaan sijoittava rahasto on usein parempi ratkaisu.

Sijoituskulta on kallis ratkaisu

Suomessa sijoituskultaan ostavia ja myyviä yrityksiä on vähän. Sen vuoksi niiden kautta fyysiseen kultaan – kultarahoihin tai pieniin kultalaattoihin – sijoittaminen on kallista.

Sijoituskullan ostamisesta ja myymisestä ei peritä erillistä välityspalkkiota. Sijoituskulta on kallis ratkaisu siksi, että kullan osto- ja myyntihinnat eroavat toisistaan suuresti.

Esimerkiksi Tavex myy 100 gramman kultalaatan asiakkaalle 4660 euron hinnalla. Kun sijoittaja haluaa muuttaa tämän rahaksi Tavexilla, saa hän samasta laatasta vain 4329 euroa. Yhden kaupan kustannukseksi voidaan laskea puolet osto- ja myyntihinnan välisestä erotuksesta eli ns. spreadista. Siten Tavexin kautta kultaan sijoittava maksaa joka ostosta tai myynnistä tosiasiallisesti noin 3,5 % välityspalkkion.

Osa sijoituskultaa välittävistä liikkeistä ei anna verkkosivuillaan kovin selkeitä tietoja osto- ja myyntihinnoista. Tavexin sijoituskullan kustannukset ovat ilmeisesti suhteellisen normaaleja.

Sijoituskullan säilyttäminen maksaa

Fyysiseen kultaan sijoittaminen saattaa tuntua turvalliselta.Kuitenkin pienten kultarahojen ja kultaharkkojen säilyttäminen kotona on aina riski. Turvallisempaa olisi säilyttää kultaa erillisessätallelokerossa, mutta tämä nostaa kultaan sijoittamisen kustannuksia.

Osto- ja myyntihinnan erotuksen ja säilytyskustannusten vuoksi sijoituskulta ja sijoitushopea eivät ole piensijoittajalle järkevä tapa hajauttaa salkun sisältämää riskiä. Spekulatiivisiin sijoituksiin fyysinen sijoituskulta ja -hopea sopivat vieläkin huonommin, koska korkeat transaktiokustannukset syövät suuren osan sijoituksen tuotosta.

Kuvassa kultakolikoita ja kultalaattoja.

Jos sijoitat kultaan, sijoita kultarahastoon.

Fyysiseen kultaan sijoittavat kultarahastot

Itse sijoittaisin sen vuoksi kultarahastoon, joka ostaa fyysistä kultaa rahastoon sijoitetuilla varoilla. Edullisimpia kultarahastoista ovat ETF-rahastot, joita on tarjolla esimerkiksi New Yorkin pörssissä.

Seuraavat kolme rahastoa sopivat siis myös piensijoittajalle, joka etsii hajautettuun salkkuun kullan tuomaa hajautushyötyä.

Mihin tahansa ETF-rahastoon sijoittavan kannattaa kiinnittää huomiota rahastolla käytävän kaupan volyymiin. Mitä enemmän rahastolla käydään päivittäin kauppaa, sitä

  • helpommin voit ostaa ja myydä rahastoa
  • sitä pienmpi on osto- ja myyntihinnan välinen spread.

Korka kaupan volyymi tekee siis sijoituksesta suhteessa pienivolyymiseen rahastoon tehtävää sijoitusta tuottavamman. Pienet kustannukset tekevät myös mahdolliseksi aktiivisen, spekulatiivisen kaupankäynnin kultarahastolla.

Oletko sinä sijoittanut kultaan? Päädyitkö hankkimaan sijoituskultaa vai luotitko kultarahastoon?

4 kommenttia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *