Gordonin kasvumalli – kaava osakkeen arvon määrittämiseksi

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars (No Ratings Yet)
Loading...

Rahoitustiede on kehittänyt vuosien varrella monia eri menetelmiä osakkeen arvon määrittämiseksi. Osingon suuruuteen ja kasvuun perustuva Gordonin malli on yksinkertaisimpia tapoja määrittää osakkeen arvo.

Osinkoon perustuva osakkeen arvon määrittäminen

business-finances
Osingonmaksuun perustuvista malleista yksinkertaisin olettaa, että osingonmaksu jatkuu samansuuruisena tästä hetkestä maailmanloppuun saakka. Jos siis kuvitteellinen yritys maksaa tänä vuonna osinkoa 0,40 euroa, osingonmaksun odotetaan jatkuvan äärettömän monta vuotta tulevaisuuteen aina samansuuruisena. Oletus on luonnollisesti epärealistinen. Tuskin mikään yritys selviää maailmanloppuun saakka. Lisäksi on äärettömän epätodennäköistä, että osinkoa maksettaisiin aina samansuuruinen summa.

Osingon lisäksi on laskelmassa määriteltävä sijoittajan tuottovaatimus. Tällä tarkoitetaan tuottoa, jonka sijoittaja haluaa saada sijoittamalleen summalle korkoa vuodessa. Joku sijoittaja saattaa haluta sijoitukselleen 5 %, toinen 10 % tuottoa. Tuottovaatimus kertoo, paljonko sijoittaja on valmis maksamaan tietystä ikuisesti jatkuvasta osinkovirrasta.

Kaava osakkeen arvonmääritystä varten on erittäin yksinkertainen:

 

           Osinko
arvo = ----------------------
      tuottovaatimus

 

Jos sijoittajan tuottovaatimus olisi 10 %, saadaan yrityksen osakkeen arvoksi 0,40/0,10 = 4 euroa. Jos sijoittaja tyytyisi 5 % tuottoon sijoitukselleen, on hän valmis maksamaan 40 sentin ikuisesta osinkovirrasta 0,40/0,05 = 8 euroa.

Tämä kaikkein yksinkertaisin kaava (arvo=osinko/tuottovaatimus) on erittäin epärealistinen: osinkojen pitäisi luonnollisesti kasvaa ajan mittaan jo pelkästään inflaation vuoksi.

Gordonin kasvumalli ottaa huomioon osinkojen kasvun

Gordonin kaava on parannettu versio tästä ”täältä ikuisuuteen” osinkoa maksavan osakkeen arvonmäärityskaavasta. Gordonin kaava nimittäin ottaa huomioon pörssiosakkeen osingon ja sijoittajan tuottovaatimuksen lisäksi myös osingon oletetun kasvunopeuden.

Gordonin kasvumalli olettaa, että osinkojen kasvunopeus on tasainen. Osinkojen suuruuden ei siis pitäisi heilahdella edestakaisin suhdannevaihtelun ja pörssiyrityksen tuloksen mukaan.

Oletus tasaisesta osinkojen kasvusta tuntuu varmasti lukijoistani aivan yhtä epärealistiselta kuin ”täältä ikuisuuteen” -mallin oletus osingon pysymisestä samana maailmanloppuun saakka. Epärealistinen oletus tietysti onkin, mutta on kuitenkin todennäköisempää olettaa, että osingot kasvavat, kuin että osinko pysyisi vuodesta toiseen samansuuruisena. Lisäksi monet pörssiyritykset ovat ottaneet osingonjakopolitiikakseen tavoitteen osingon tasaisesta kasvattamisesta. Näin ollen Gordonin kaava ei ole täysin ”hatusta nostettu”.

Gordonin kasvumallin matematiikka ei ole ”täältä ikuisuuteen” -mallin matematiikkaa monimutkaisempi. Gordonin mallin mukaan osakkeen arvo määritetään seuraavasti:

                Osinko
Arvo = --------------------------
        Tuottovaatimus -- kasvuvauhti

Käytetäänpä esimerkkinä äskeisen osakkeen arvonmääritystä. Oletetaan, että sijoittajan tuottovaatimus on 10 % ja sijoittaja arvelee yrityksen korottavan osaketta kohden maksettavaa osinkoa joka vuosi 5 %. Tällöin osakkeen arvoksi saadaan:

0,40 e / (0,10-0,05) = 8 euroa

Jos taas tuottovaatimus olisi 15 % ja osingon kasvuvauhdiksi oletetaan 10 %, antaa Gordonin kasvumalli osakkeen jälleen 8 euroa:

0,40 e / (0,15-0,10) = 8 euroa

Tehdäänpä vielä pieni muutos alkuarvoihin. Oletetaan tällä kertaa tuottovaatimukseksi hiukan vaatimattomampi 13 % ja osinkojen kasvuvauhdiksi 10 %. Tällöin Gordonin kaava antaa arvoksi:

0,40 e / (0,13-0,1) = 13 euroa

Tämänkaltaisia laskelmia kannattaa pyöritellä taskulaskimella tai taulukkolaskentaohjelmalla. Laskelmien avulla voit arvioida, minkälaisia tuotto-odotuksia sijoittajat lataavat tämänhetkisillä pörssikursseilla pörssiosakkeeseen — ainakin jos oletetaan, että sijoittajat käyttävät Gordonin kasvumallia pörssiosakkeen arvonmäärityksessä apuna. Todellisuudessa näin ei juuri toimita.

Gordonin kaavan ongelmia

Osakkeen arvon määritys on hankalaa, eikä Gordonin kaava varmasti anna ”oikeaa” arvoa osakkeelle. Tälle on eri syitä.

Ensinnäkin Gordonin malli perustuu epärealistisiin oletuksiin osinkojen kasvusta vakionopeudella ikuisesti. Tämä ei varmastikaan ole realistinen oletus. Tosiasiassahan suhdanteet vaihtelevat, samoin yrityksen menestys. Tästä taas aiheutuu osinkojen heilahtelua, osingot saattavat jäädä jopa kokonaan maksamatta.

Kun osinkoja ei makseta lainkaan, ei malli kykene myöskään antamaan minkäänlaista arviota osakkeen arvolle. Kuitenkin myös osinkoa maksamattoman yrityksen osakkeet ovat käytännössä yli 0 sentin arvoisia riippumatta siitä, odotetaanko tulevaisuudessa osinkojen nousevan suureksikin. Samasta syystä Gordonin kasvumalli ei sovi myöskäään kasvuyritysten arvonmääritystä helpottamaan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *